Sosiaaliset tekijät antavat kuvan kiinteistön ympäristön sosiaalisesta tilanteesta — palveluiden saatavuudesta ja turvallisuudesta taloudellisiin ja väestöllisiin olosuhteisiin. Arviointi perustuu avoimeen dataan lähteistä OpenStreetMap, Kolada, Polisen (Ruotsin poliisi) ja SCB (Ruotsin tilastokeskus).

Sosiaaliset tekijät koostuvat tällä hetkellä seitsemästä osasta:

Väestönkehitys
Riskialtis alue
Palvelut ja saavutettavuus
Turvallisuus
Osallisuus ja yhteisöllisyys
Talous ja terveys
Koulutus ja kasvuympäristö

Tämä artikkeli käy läpi, mitä arviointien taustalla on — kategoriat, tekijätasot, pisteytys ja tietolähteet.

Tärkeää: Luokituksen (matala, keskitason ja korkea tekijä) tuottaa Kliva tilastollisen aineiston ja keskiarvojen perusteella. Kliva ei ole sosiaalisten olojen asiantuntija, ja arviointi tulee nähdä suuntaa antavana ja ohjaavana — ei lopullisena totuutena alueesta.

Toiminto on beta-vaiheessa. Sekä taustalla oleva aineisto että tekijöiden välinen painotus voivat muuttua ja tarkentua jatkossa.

Näin sosiaaliset tekijät arvioidaan

Tekijätasot

Jokainen indikaattori, ulottuvuus ja kokonaisarviointi saa pistemäärän välillä 0–100, jossa korkeampi pistemäärä tarkoittaa parempaa sosiaalista lopputulosta. Pistemäärä muunnetaan sitten tekijätasoksi:

Pistemäärä	Tekijätaso
≥ 80	Matala tekijä
20–79	Keskitason tekijä
< 20	Korkea tekijä
puuttuu	Ei arvioitu riskiä

Jos indikaattorilta puuttuu data alueella, näytetään Ei arvioitu riskiä — sitä ei lasketa nollaksi eikä oteta mukaan ulottuvuuden keskiarvoon.

Näin pisteet määräytyvät

Indikaattorit pisteytetään eri tavoin sen mukaan, mitä mitataan:

Persentiili — useimmat indikaattorit.

Alue asetetaan järjestykseen verrattuna maan vertailukelpoisiin alueisiin, ja pistemäärä kuvastaa, mihin kohtaan jakaumaa alue sijoittuu. Kiinteää raja-arvoa ei ole — taso on aina suhteellinen. Noin parhaat 20 % vertailukelpoisista alueista sijoittuvat tasolle Matala tekijä, keskimmäiset 60 % tasolle Keskitason tekijä ja heikoimmat 20 % tasolle Korkea tekijä. Suunta riippuu indikaattorista — korkea tulotaso lasketaan hyväksi, korkea työttömyys huonoksi.

Etäisyys — käytetään ulottuvuudessa Palvelut ja saavutettavuus.

Mitä lyhyempi etäisyys yhteiskuntapalveluun, sitä korkeampi pistemäärä. Raja-arvot ovat kiinteät pistetyypeittäin:

Indikaattori	Matala tekijä	Keskitason tekijä	Korkea tekijä
Etäisyys lähimpään kouluun	≤ 322 m	322–2 322 m	> 2 322 m
Etäisyys lähimpään hoitolaitokseen	≤ 483 m	483–3 483 m	> 3 483 m
Etäisyys lähimpään päiväkotiin	≤ 241 m	241–1 741 m	> 1 741 m
Etäisyys lähimpään joukkoliikennepysäkkiin	≤ 161 m	161–1 161 m	> 1 161 m

Samat raja-arvot pätevät Ruotsissa ja Suomessa.

Indikaattorista ulottuvuustasolle

Jokainen ulottuvuus määritetään niiden indikaattoreiden keskiarvona, joilla on dataa. Keskiarvo muunnetaan sitten tekijätasoksi saman pistetaulukon mukaan kuin yllä. Indikaattorit, joilta puuttuu data, ohitetaan — niitä ei lasketa nollaksi.

Kaikki indikaattorit painavat yhtä paljon, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: ulottuvuudessa Turvallisuus Ruotsissa poliisin osoittama alue painaa kaksinkertaisesti.

Esimerkki — Talous ja terveys (SE): 6 indikaattorilla 8:sta on dataa, ja ne antavat pisteet 90, 85, 70, 60, 40 ja 25. Keskiarvo on 62, mikä vastaa tasoa Keskitason tekijä.

Kokonaisindeksi ja painotukset

Sosiaalisten tekijöiden kokonaisindeksi yhdistää kaikki sateenvarjon alla olevat rivit yhdeksi tasoksi. Painotukset eroavat Ruotsin ja Suomen välillä:

Rivi	Paino Ruotsi	Paino Suomi
Väestönkehitys	17 %	—
Riskialtis alue	33 %	—
Palvelut ja saavutettavuus	10 %	20 %
Turvallisuus	10 %	20 %
Osallisuus ja yhteisöllisyys	10 %	20 %
Talous ja terveys	10 %	20 %
Koulutus ja kasvuympäristö	10 %	20 %

Ruotsissa kaikki kolme sateenvarjon alla olevaa riviä vaikuttavat indeksiin. Suomessa ei tällä hetkellä ole Väestönkehitystä eikä Riskialtista aluetta omina riveinään — koko painotus perustuu siksi Sosiaalisten tekijöiden (Kliva) viiteen ulottuvuuteen.

Ruotsi ja Suomi

Arviointi tehdään molemmissa maissa, mutta indikaattorit eroavat, koska datan saatavuus ei ole sama. Suomessa ei ole vielä saatavilla indikaattoreita ulottuvuudelle Turvallisuus, mikä tarkoittaa, että ulottuvuus näytetään tilassa Ei arvioitu riskiä. Suomessa on toisaalta lisäys ulottuvuuteen Palvelut ja saavutettavuus: julkisen liikenteen saatavuus, joka pisteytetään persentiilimenetelmällä.

Ulottuvuus	Ruotsi	Suomi
Palvelut ja saavutettavuus	Koulu, terveydenhuolto, päiväkoti, joukkoliikennepysäkki	Koulu, terveydenhuolto, päiväkoti, joukkoliikennepysäkki + julkisen liikenteen saatavuus
Turvallisuus	Asuntomurrot, väkivaltarikokset, poliisin osoittamat alueet	Ei arvioitu
Osallisuus ja yhteisöllisyys	Äänestysaktiivisuus, lasten osallistuminen urheiluun	Äänestysaktiivisuus
Talous ja terveys	Taloudellinen tuki, alhainen taloudellinen taso, mediaanitulo, työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, sairauspäivät, sairauspäivärahapäivät, ahtaasti asuminen	Mediaanitulo, työttömyys, taloudellinen tuki, odotettu elinikä 25-vuotiaana
Koulutus ja kasvuympäristö	Lapset pienituloisissa kotitalouksissa, vain peruskoulutus, esikoulun osallistuminen, kelpoisuus ammatilliseen toisen asteen koulutukseen, arvosana vuosiluokalla 9, toisen asteen suorittaminen kolmessa vuodessa, työn ja opiskelun ulkopuolella olevat nuoret	Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus